Etusivu » Ajankohtaista » Kouvolan kaupungin avointa Turvallisuusareena-webinaaria seurasi parhaimmillaan yli 300 katsojaa – Pandemia paljasti, missä Suomen on kehityttävä

Kouvolan kaupungin avointa Turvallisuusareena-webinaaria seurasi parhaimmillaan yli 300 katsojaa – Pandemia paljasti, missä Suomen on kehityttävä

Avoimen webinaarin, Kouvolan Turvallisuusareenan keskusteluissa todettiin, että pandemia paljasti kehittymistarpeita niin lainsäädännössä, varautumisessa kuin johtamisessakin. Myös tiedottamista ja disinformaation torjuntaa on parannettava. Turvallisuusareena-webinaarin ohjelma rakentui kriisinkestävyyden kehittämisen ja huoltovarmuuden teemallisten kokonaisuuksien ympärille. Niitä seurasi Jälkiviisaat-paneelikeskustelu. Tilaisuuden päätti kouvolalainen kansanedustaja Ville Kaunisto (kok.). Parhaimmillaan linjoilla oli yli 300 henkeä.

”Hulluimpia huhuja ei kannata uskoa.” Näin totesi kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) Kouvolan Turvallisuusareena-webinaarissa torstaina. Kriisinkestävyyttä koskevassa paneelikeskustelussa kansanedustajat peräänkuuluttivatkin medianlukutaitoa osana kriisin hoitoa. – Meillä on koulutetut viranomaiset ja toimiva yhteiskunta, kansanedustaja Mika Kari (sd.) huomautti ja kehotti kuuntelemaan viranomaisia ja harkitsemaan tarkkaan, mitä tietoa verkossa jakaa.

Kriiseihin varautuminen vaatii valmistautumista ja nopeaa reagointia

Suomen varautuminen pandemiaan ei ollut aukotonta. Tästä kansanedustajat olivat yhtä mieltä. Sekä johtaminen, varautuminen että lainsäädäntö eivät kyenneet vastaamaan koronan kaltaiseen kriisiin. – Tällaiseen tilanteeseen on jatkossa pystyttävä vastaamaan normaalilainsäädännön puitteissa, Kari totesi. Hän peräänkuuluttaakin lainsäädännön uudelleenarviointia.

Kopra puolestaan toivoo johtamisen ja varautumisen seurannan kehittämistä. Kansanedustaja Sakari Puisto (ps.) peräänkuulutti keskustelun avaamista varautumisen kustannuksista.
– Kannustan eduskuntaa pohtimaan jo seuraavaa mahdollista kriisiä ja siihen valmistautumista, Kari sanoi.

Huoltovarmuusosiossa tarkasteltiin yhteiskunnan varautumista kriisiolosuhteisiin. Keskustelemassa olivat muun muassa toimitusjohtaja Janne Känkänen Huoltovarmuuskeskuksesta, KSS Energian toimitusjohtaja Marko Riipinen ja Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti. Esiin nousivat muun muassa yhteiskunnan kasvava sähköistyminen ja digitalisoituminen sekä koronarokotekehitykseen vaikuttaneet tekijät.

”Huoltovarmuus ja varautuminen maksavat”

Jälkiviisaat-paneelissa ääneen pääsivät eversti, dosentti Jyri Raitasalo, ulko- ja turvallisuuspolitiikan erikoistoimittaja Mirja Kivimäki MTV:lta sekä pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala Iltalehdestä. Moderaattorina toimi vara-amiraali evp, vanhempi neuvonantaja Kari Takanen konsulttiyhtiö Rud Pederseniltä.

Kreeta Karvala nosti esiin kriisinhoidossa auttaneen suomalaisen rauhallisen mielenlaadun ja luottamusyhteiskunnan, jonka hän näki tulevaisuudessakin avaintekijänä.
– Suomi on kansainvälisesti tarkastellen selvinnyt koronapandemiasta hyvin, kun katsotaan esimerkiksi tartunta- ja kuolleisuuslukuja. Keväällä 2020 toimintaan herättiin ehkä hieman hitaasti, mutta sen jälkeen toiminta oli linjakasta, Karvala arvioi.

Paneelissa puhutti myös viranomaisviestintä, sen onnistuminen ja karikot. – Suomen eri alueet ovat luonteeltaan erilaisia, ja kun koronan hoitoon liittyvät linjaukset vietiin alueille, viestintä väkisinkin hajaantui, Jyri Raitasalo totesi.

Huoltovarmuuden ja varautumisen osalta nousi esiin myös niiden resursointi. – Huoltovarmuus ja varautuminen maksavat. Suomessa on hyvä perusta varautumiseen, ja erilaisia suunnitelmia on tehty, mutta asiaan ei ole riittävästi resursoitu, Kari Takanen tiivisti.

Mirja Kivimäki korosti etukäteisharjoittelun merkitystä kriisinhoidossa. – Viranomaisille ja kansalaisille tulisi olla selvää, mikä taho mistäkin asioista päättää ja viestii, Kivimäki muistutti.
Raitasalo täydensi, että viranomaiset toimivat tehokkaasti omilla vastuualueillaan, mutta yhteistoiminnan koordinaatioon tulisi panostaa. ”Miten pysymme jatkossakin tiiviinä, vahvana Suomena?”

Kansanedustaja Ville Kaunisto veti Kouvolan Turvallisuustapahtuman päivän annin yhteen todeten, että turvallisuus on aiheena ajankohtaisempi kuin koskaan.
-Päivän teemoina ovat olleet kokonaisturvallisuus, kriisinkestävyys, huoltovarmuus ja itse pandemiasta selviytyminen. Pahimmat skenaariot eivät Suomessa toteutuneet, mistä voimme olla kiitollisia, Kaunisto totesi. Hän nosti esiin turvallisuusympäristöömme vaikuttavina tekijöinä muun muassa digitalisaation mukanaan tuomat haasteet.
– Kyberturvallisuus koskettaa jokapäiväistä arkeamme jo rahaliikenteen, logistiikan ja energiajakelun toimivuuden kautta. Tekoäly tulee muuttamaan toimintaympäristöämme entisestään lähitulevaisuudessa.
– Voidaan kysyä, mikä on Suomen tai Euroopan rooli muuttuvassa maailmassa? Miten yksittäinen ihminen käsittelee tämän kaiken arjessaan?
Kaunisto totesi, että näihin kysymyksiin pureutuvaa keskustelua todella tarvitaan.
– Keskustelua on käytävä,. ja Kouvolan kaupunki haluaa olla luomassa korkean tason foorumia yhteiskunnalliselle keskustelulle turvallisuudesta. Tämä turvallisuustapahtuma on siitä selkeä osoitus.

Kouvolan Turvallisuustapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Se on vakiinnuttamassa asemaansa Suomen keskeisimpänä ulko- ja turvallisuuspoliittisena keskustelufoorumina. Turvallisuustapahtuma koostui kutsuvieraille suunnatusta Turvallisuuskonferenssista klo 9.30 – 11.45 sekä avoimesta Turvallisuusareenasta klo 12.30-15.30. Kouvolan kaupunki on tapahtuman pääjärjestäjä. Yhteistyössä on mukana yhteiskuntapoliittiseen vaikuttajaviestintään erikoistunut toimisto Rud Pedersen Public Affairs.

Lisätiedot:
Kouvolan kaupunki: yhteyspäällikkö Anne Käki, p. 020 615 8173, anne.kaki@kouvola.fi
Rud Pedesrsen Public Affairs: Analyytikko Niklas Backlund puh. +358 50 911 8817, niklas.backlund@rudpedersen.com
#kouvolanturvallisuus