Nykyisessä maailmantilanteessa demokratiat ovat kovan paineen alla ympäri maailman. Miten demokratiaa puolustetaan – ja mitä jokainen kansalainen voi tehdä demokratian puolustamiseksi?
Näitä teemoja pohtii Veera Heinonen, joka toimii Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtajana. Syyskuussa ohjelma päättyy ja Heinonen saa vedettäväkseen Ennakointi ja yhteiskunnallinen koulutus -ohjelman.
”Kansainväliset demokratiaa rapauttavat trendit vaikuttavat Suomeenkin”, hän toteaa.
”Meidän on oltava valppaana puolustuskannalla, tunnistettava yhteiskuntamme pehmeitä pisteitä ja kehitettävä näiden alueiden resilienssiä.
Suojaus kuntoon!
Millaisia pehmeitä kohtia Suomesta sitten löytyy? – Ensimmäiseksi huolenaiheeksi Heinonen nostaa yhteiskunnallisen osallistumisen – entistä harvempi innostuu vaaleista tai ylipäänsä siitä, miten yhteisiä asioita hoidetaan.
”Perinteisessä keskiluokassakin on ryhdytty ajattelemaan, että ei omalla toiminnalla ole mitään vaikutusta yhteiskunnassa.”
Toinen heikko kohta haarniskassa on sananvapaus. ”Se on meillä laskevassa trendissä. Vihapuhe on nousussa, ja se kohdistuu esimerkiksi naispäättäjiin ja virkahenkilöihin yhä enemmän.”
Heinonen huomauttaa, että vihapuhe ja sen pelko hiljentävät ihmisiä. ”Näin vaarannetaan yksi demokratian perusperiaatteista eli pluralistinen vapaa keskustelu.”
Kolmanneksi kehityskohteeksi Heinonen nappaa tietyn yhteiskunnallisen inertian. ”Meillä on haluttomuutta uudistaa demokratiaa – enkä tällä tarkoita vain vaaleja ja niissä äänestämistä.”
Osallistavampi on parempi
Heinosen mukaan ihmiset identifioituvat nykyään enemmän asioihin kuin puolueisiin – joten kansalaisaloitteen kaltaiset uudet ”demokratiaformaatit” voisivat hyvinkin toimia. ”Esimerkiksi kansalaispaneelit voisivat olla tällaista uudenlaista demokraatista osallistamista.”
Heinonen osallistuu Kouvolan turvallisuuskonferenssissa paneelikeskusteluun, jossa käsitellään pitkälti juuri näitä aiheita. Resilienssin rakentaminen disinformaation aikakaudella -paneelia alustaa Kouvolassa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen.
Nenosen mukaan disinformaatio ja hybridivaikuttaminen on otettu huomioon myös Reserviläisliiton paikallisyhdistysten toiminnassa ja koulutuksissa.
”Meillä on paikallisyhdistyksissä esimerkiksi kyber- ja medialukutaitoon liittyviä luentoja ja Maanpuolustuskoulutuksen järjestämillä kursseilla käy paljon väkeä kouluttautumassa”, hän kertoo. Nenosen mukaan esimerkiksi valeuutisten nouseva aalto on huolestuttava, koska se hajottaa yhteiskuntaa yllättävilläkin tavoilla.
”Disinformaatiolla on tapana myös aktivoida niitä keskustelun ääripäitä.”
Turvallisesti verkossa
Nenonen kertoo, että Reserviläisliiton paikallisyhdistysten kansalaisten resilienssiä lisäävistä tapahtumista moni pohjaa ihan maalaisjärkeen. Esimerkiksi Maanpuolustuskoulutuksen järjestämillä kybertoiminnan peruskursseilla käydään läpi arjen tietoteknisten välineiden käyttöä. Koulutuksissa selviää, kuinka paljon omasta elämästä kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa – ja kuinka säilytetään tolkku, kun nettikonnat kalastelevat vaikkapa pankkitunnuksia.
”Erityisen huolissani olen vanhemmista kansalaisista, jotka eivät ehkä kaikista vahingollisen vaikuttamisen keinoista tiedä.”
Myös Veera Heinonen näkee disinformaation ongelmana, mutta toistaiseksi tilanne on Suomessa jokseenkin hallittavissa.
”Meidän informaatioympäristömme ei ole saastunut, niin kuin se voi olla jossain muualla. Tähän vaikuttaa varmasti se, että puhtaasti journalistisella medialla on meillä niin vahva asema.”
Ymmärrä yhteyksiä
Perinteinenkin lehdistö kohtaa toki haasteita, kun lehtiä menee nurin ja väkeä vähennetään. Mm. toimittajana, kirjeenvaihtajana ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön viestintäpäällikkönä toiminut Heinonen on seurannut median murrosta läheltä ja eri rooleista käsin.
”Median rooli on tärkeä eri sisältöjen kuratoinnissa ja asettamisessa oikeaan kontekstiin. Kuratoitu näkemys maailman tapahtumiin suojaa disinformaatiolta.”
Minna Nenonen on samoilla linjoilla. ”Meillä on edelleen viranomaiset ja lehdistö, jotka tuottavat luotettavaa tietoa.”
Tekoäly muuttaa pelin sääntöjä
Nenonen ja Heinonen ovat kuitenkin huolissaan tuoreesta jokerikortista disinformaation kentällä: tekoälyn valtava kapasiteetti luoda sisältöjä tulee väkisinkin muuttamaan monta asiaa.
”Tekoäly voi pumpata disinformaatiota verkkoon liki rajattomasti. Vaikka AI on hieno mahdollisuus, on se samalla myös iso uhka”, pohtii Nenonen.
Veera Heinonen kertoo tarkkailleensa tämän vuoden lukuisia vaaleja tiiviisti juuri AI:n takia: käytetäänkö tekoälyä härskiin vaalivaikuttamiseen vaikkapa Ranskassa tai Intiassa? – Riskit eivät kuitenkaan ole toteutuneet, ainakaan siinä määrin kuin pelättiin, hän huomauttaa.
”Regulaatiopuolella EU:n uusi tekoälylaki tuo toivottavasti selkeyttä tilanteeseen.”
Reserviläisliitto on yksi Kouvolan turvallisuuskonferenssin yhteistyökumppaneista.
Minna Nenonen on Reserviläisliiton toiminnanjohtaja ja pitkäaikainen maanpuolustustoimija, sotilasarvoltaan reservin sotilasmestari. Nenonen on jo pitkään toiminut reservin aliupseerien kansainvälisessä kattojärjestö CISOR:ssa.
Veera Heinonen on Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman johtaja. Hän vastaa siitä, että Sitran strategiset tavoitteet demokratian ja osallisuuden vahvistamiseksi Suomessa siirtyvät toteutukseen.
