Viidennettä kertaa järjestetty Kouvolan turvallisuuskonferenssi kokosi turvallisuudesta kiinnostuneet päättäjät ja asiantuntijat Kouvolan kaupungintalolle syyskuussa. Keskusteluissa korostuivat kokonaisturvallisuus, turvallisuusteknologia, tekoäly sekä Suomen huoltovarmuus.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka totesi avauksessaan, että huoltovarmuuden kehittäminen Suomessa on tärkeää – ja että Kouvola on valtakunnan ykköspaikka sen tekemiseen.
”Lähdemme siitä, että Kouvola pitää Suomen turvassa”, kaupunginjohtaja linjasi. Toikka muistutti myös, että Kouvola on Suomen suurin varuskuntakaupunki ja sen myötä loistava sijoituspaikka esimerkiksi Naton alaesikunnalle.
Kenraali (evp) Philip M. Breedlove kertasi puheenvuorossaan, miten Länsi on kerta toisensa jälkeen palkinnut Putinin huonon käytöksen myönnytyksillä tai vähintäänkin hiljaisuudella. Naton Euroopan joukkojen entinen komentaja huomautti, että kyseinen toimintamalli sopii huonosti lasten kasvatukseen ja diktaattorien kaitsemiseen.
Kun Nato sanoo puolustavansa alueensa jokaista neliömetriä, Putin lukee rivien väleistä, että kaikki muut ovatkin sitten vapaata riistaa, amerikkalaiskenraali arvioi. ”Meidän täytyy keksiä konventionaaliset pelotteet uudelleen”, Breedlove totesi.
Hybridi ei ole hallussa
Kenraalin mukaan Länsi on jäljessä esimerkiksi hybridisodankäynnissä, jossa venäläiset ovat saaneet mellastaa mielin määrin. Breedlove kuvailee hybridisodankäyntiä ”harmaan alueen sodaksi”, johon Nato ei ole vielä tottunut vastaamaan. ”Me olemme kaikki hyökkäyksen kohteena”, hän totesi.
Suomen ja Ruotsin liittymisestä Natoon kenraalilla on myös selkeä näkemys: etenkin Suomen liittyminen sotilasliittoon tuntui jouluaatolta.
”Kun Suomen lippu nousi salkoon Naton päämajan edessä, Naton kyvykkyydet nousivat kertaheitolla uudella tasolle”, sanoi Breedlove ja lisäsi Suomen olleen heti ensimmäisestä päivästä saakka valmiimpi tapaus kuin moni Naton veteraanijäsen.
Ukrainan selviytymistaistelu jatkuu
Konferenssin varmasti emotionaalisinta antia tarjosi Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova, joka kertoi seminaariväelle sodan todellisuudesta Ukrainassa. Samalla Dibrova linjasi Ukrainan tavoitteet: Ukrainan maa-alueiden säilyttäminen koskemattomina, Ukrainan liittyminen Natoon ja EU:hun ja sotarikollisten saattaminen oikeuden eteen.
”Meidän pitää olla vahvoja, jotta voimme pakottaa Venäjän pyrkimään rauhaan”, totesi Dibrova, länsimaiden avun tärkeyteen vedoten. ”Sotilaallinen apu on myös nopein tie siihen, että pystymme ajamaan venäläiset pois.”
Ukraina tarvitsee pitkän matkan iskukykyä, mutta Länsi pelkää, miten Venäjä reagoi ohjussateeseen syvällä omalla maaperällään. Dibrovan mielestä pelko on turha:
”Punaiset viivat ovat menettäneet merkityksensä, koska liikaa verta on jo vuodatettu”, hän kuittasi.
Kiinaa ei voi unohtaa
Konferenssissa kuultiin näkökulmia turvalliseen tulevaisuuteen kolmesta varsin erilaisesta perspektiivistä: vuorollaan puhujapönttöön nousivat suurlähettiläs Mikko Hautala, ex-meppi Heidi Hautala ja piispa Mari Leppänen.
Mikko Hautala muistutti, että vaikka Ukrainan sota on ykkösasia Euroopassa, USA:n päähuomio on Kiinassa.
”Suurvaltojen kilpailussa USA ja Kiina ovat päävoimat. Tätä ei Suomessa aina tajuta”, totesi Hautala ja lisäsi, että Kiina on esimerkiksi tuplannut ydinaseidensa määrän kolmessa vuodessa.
Heidi Hautala kuvasi nykyaikaa ”pysyvien kriisien ajaksi” ja muistutti, että myös ilmasto- ja ympäristökriisi ovat hyvin vahvasti turvallisuuskysymyksiä. Venäjästä hän huomautti, että kansalaisyhteiskunta oli maassa tukahdutettu jo 2012, joten marssi kohti diktatuuria on ollut käynnissä jo pitkään.
Turun piispa Mari Leppänen totesi, että kokonaisturvallisuuden kovassa ytimessä on oltava luottamus. ”Ketjuuntuvien kriisien maailmassa luottamus on paras lääke ja yksin jääminen kaikkein pahinta.”
Mikä on Suomen turvallisuuslupaus?
Keskipäivän eri saleissa käytyjen teemakeskustelujen (4 kpl) jälkeen palattiin vielä kerran pääsaliin ja loppupaneeliin. Aiheena oli Miten varmistamme turvallisen tulevaisuuden? ja keskustelemassa Sitran johtaja Veera Heinonen, Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko, insinöörieversti Jaakko Jurvelin ja suurlähettiläs Mikko Hautala.
Esa Rautalinko totesi, että nykyisessä tilanteessa on vaarana, että poliittiset päättäjät väsyvät Ukrainan sotaan. ”Meidän täytyy varoa, että nykytilanteesta ei tule uusi normaali.”
Mikko Hautala uskoo, että Suomessa ja muualla lännessä on varauduttava sotaan, vaikka se ei todennäköiseltä näyttäisikään. ”Se on se perälauta kaikessa ajattelussa.”
Veera Heinonen on huolissaan, että nykyiseen toimintamalliin kuuluu liian vahvasti reagointi, sen sijaan että ennakoidaan, suunnitellaan ja rakennetaan jotain uutta. Hän puhui kansalaisille tehdystä ”turvallisuuslupauksesta”, johon kuuluvat myös sellaiset asiat kuin terveys ja koulutus.
Lisää kriisinkestävyyttä, kiitos!
Keskustelijat alleviivasivat monin tavoin varautumisen merkityksestä – myös silloin, kun uhkahorisontti on hahmoton. ”Resilienssin vahvistaminen valmistaa meitä monien eri uhkien varalta”, kiteytti Jaakko Jurvelin.
Konferenssin päätöspuheenvuoron piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Werning. Hänkin puhui resilienssin tärkeydestä kovina aikoina:
”Vahvaa, yhtenäistä kansaa on vaikea murtaa – se pystyy ottamaan vastaan yllättäviäkin iskuja, oppimaan niistä ja menemään sisulla eteenpäin”, totesi Werning.
Tilaisuuden voi katsoa verkkotallenteena Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla tai Yle Areenassa.