HaminaKotka Sataman ote turvallisuusasioihin on mahdollisimman monipuolinen.
Liikennejohtaja Timo Rosendahlin mukaan tässä ajassa turvallisuus on korostunut entisestään:
”Tämä tarkoittaa esimerkiksi lisääntynyttä viranomaisohjausta ja -yhteistyötä, sekämuuttuvaa lainsäädäntöä ja sen toimenpanemista. Muutokset koskevat satamaa ja sen asiakasyrityksiä”, hän linjaa.
HaminaKotka Satama Oy:n turvamenettelyt (ISPS eli International Ship and Port Facility Security Code)täyttävät kansainväliset ja kansalliset säädökset alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista. Suomen kansallinen valvontaviranomainen, liikenteen turvallisuusvirasto Traficom on auditoinut ja hyväksynyt sataman turva-arviot ja turvasuunnitelmat.
Läpinäkyvyyttä kautta linjan
Rosendahl muistuttaa, että ISPS-menettelyt ovat peruja 9/11-terroristihyökkäyksistä ja ne tähtäävät mm. siihen, että satamassa ei liiku asiatonta väkeä.
”Turvatoimet koskevat satamarakenteita, laivoja ja lastia ja ne lisäävät turvallisuutta satamassa.”
Alusturvallisuusasioissa HaminaKotka Satama Oy:n tärkeänä tavoitteena on varmistaa – omalta osaltaan – alusten turvallinen liikkuminen sataman vesialueella. Sataman eri osiin johtavat ja syvyytensä puolesta Itämeren kaikkea aluskalustoa palvelevat väylät, joiden merimerkit pidetään moitteettomassa kunnossa.K
Kyberturvallisuus iso prioriteeti
Vielä ei satamassa näy ”robottilaivoja” eli autonomisia aluksia – mutta kyberturvallisuus on asia, jonka kanssa yhtiö on tehnyt ”todella paljon” töitä.
”Meidän tietohallinto-osasto on pitänyt huolta siitä, että meidän valmiudet tällä puolella ovat hyvät”, toteaa Rosendahl ja lisää, että tietoturva-asioissa koko henkilökunta on koulutettu.
”Perinteisempi” riskitekijä on vaarallisten aineiden kuljetukset. Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan aineet, jotka räjähdys- palo- tai säteilyherkkyytensä, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun ominaisuutensa takia saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle.
”Pakattuja vaarallisia aineita kuljetetaan meidän satamanosien läpi vuositasolla noin 180 000 tonnin edestä”, kertoo Rosendahl.
Satama-alueilla sijaitsee myös palavan nesteen terminaaleja, joissa kulkee myös huomattavia määriä vaarallisiksi luokiteltuja lasteja.
”Konferenssi tuo varmasti seudullista näkökulmaa turvallisuuskenttään. Esimerkiksi logistiikkaturvallisuuteen liittyvistä asioista Kouvolan seudun toimijoilla on paljon kokemusta.”
Kiireinen viisi vuotta
Timo Rosendahl on toiminut liikennejohtajana nyt vuoden verran, oltuaan sataman turvallisuuspäällikkönä neljän vuoden ajan sitä ennen. Tänä ajanjaksona on koettu koko nippu kriisejä – koronasta Ukrainan sotaan – jotka ovat pitäneet miestä kiireisenä. Mitä oppeja viime vuosilta on jäänyt mieleen?
Rosendahl nostaa ykköseksi asianmukaisen valmiustilan rakentamisen ja ylläpidon. ”Kaikenlaisen varautumisen merkitys on korostunut”, hän toteaa.
Treenaa tosipaikan varalle
Varautumiseen liittyvät kiinteästi harjoitukset, joissa erilaisia riskiskenaarioita käydään läpi. Rosendahl uskoo, että ripauksella mielikuvitusta harjoituksista saadaan sellaisia, joista on tiukassa paikassa todella apua.
”Tarkoitus on lisätä osallistujien aloitteellisuutta ja mukautumiskykyä harjoitusten kautta.” Esimerkiksi viranomaisten organisoimat suuronnettomuusharjoitukset ovat satamassa yleisiä ja niihin osallistuvat mm. Pelastuslaitos, Tulli, Poliisi ja Rajavartiostolaitos sekä kaikki sataman toimijat.
Kouvolan turvallisuuskonferenssia Rosendahl pitää arvokkaana lisänä kansalliseen turvallisuuskeskusteluun.
Haasteteltu on HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja, merikapteeni (AMK) Timo Rosendahl.
Mussalon konttiterminaali on Suomen suurin ja yksi Itämeren vilkkaimmista, konttiterminaalin vuosikapasiteetti on 1,5 milj. TEU-yksikköä. Mussalossa käsitellään suurin osa Suomen vienti- ja transitokonteista.
