Venäjän 24. helmikuuta aloittama täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan muutti Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristöä perustavanlaatuisesti.
Suomen osalta turvallisuusympäristön muutos johti keväällä 2022 nopeatahtisesti edenneeseen, mutta perusteelliseen kansalliseen prosessiin, jonka lopputuloksena Suomesta tuli 4. huhtikuuta 2023 puolustusliitto Naton 31. jäsen. Hakemuksella on vankka parlamentaarinen selkänoja ja laaja kansan tuki.
Samaan aikaan turvallisuusympäristön jännitteisyys pysyy. Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on tällä hetkellä vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Venäjän hyökkäyksen vaikutukset turvallisuusympäristöömme ovat pitkäkestoisia.
Nato-jäsenyyden myötä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on käynnistynyt uusi aikakausi. Vaikka kumppanuusajan yhteistyöpohja on vahva, Nato-jäsenenä Suomi on uuden edessä. Jäsenyys asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista turvallisuusyhteisöä. Jäsenenä Suomi katsoo turvallisuustilannetta Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa liittolaisen silmin ja on mukana päättämässä keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä Euroopassa.
Jäsenyys merkitsee myös, että Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Tähän kiteytyy Naton olemassaolon ajatus. Samalla Suomen, kuten kaikkien muidenkin jäsenvaltioiden, velvollisuus on osallistua artikla 5 mukaisiin tehtäviin ja tukea liittolaisia. Suomi jakaa Naton 360-asteen lähestymistavan turvallisuuteen ja varautuu tukemaan muita Nato-jäsenvaltioita velvollisuuksiensa mukaisesti kaikissa ilmansuunnissa ja eri ulottuvuuksilla. Tämä on tärkeä osa jäsenyyteen sisältyvää solidaarisuutta.
Suomi tuo myös omaa osaamistaan Naton vahvistamiseksi. Suomen perinteisiä vahvuuksia, vahvaa puolustusta, siviilivalmiutta ja kriisinsietokykyä arvostetaan. Lisäksi Suomella on osaamista kriisinhallinnasta, arktisesta alueesta ja uusista teknologioista. Suomen vahva laaja-alaisen turvallisuuden lähestymistapa, jossa kriisinkestävyyden ja sietokyvyn ylläpitämiseen osallistuvat yhteiskunnan eri toimijat laajasti, on tämänhetkisessä turvallisuusympäristössä ja globaaleihin haasteisiin vastaamisessa arvokasta ja tarpeen.
Nato-jäsenenä Suomi on turvallisuuden tuottaja ja aktiivinen ja luotettava toimija. Osallistumisella laajasti Naton toimintaan osoitamme käytännössä, että Suomi kantaa vastuunsa liittokunnan turvallisuudesta.
Kirjoitta on yksikönpäällikkö Minna Laajava, Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö, Ulkoministeriö.
