Geopolitiikassa kuplii ja kuohuu tällä hetkellä niin rajusti, että diplomaatinkin kulmakarva voi nousta pari milliä. Suomen väistynyt Yhdysvaltojen suurlähettiläs Mikko Hautala toteaa, että suurvaltojen kilpailun väliset jännitteet tuntuvat nyt joka puolella.
Kuva: Utin jääkärirykmentti
”Meillä on nyt globaalissa katsannossa monta samanaikaista kriisiä, jotka ovat erilaisia mutta yhtä lailla hankalia.”
Ykköshuolenaihe on tietenkin Ukrainan sota. Vuosina 1998-2001 Suomen Ukrainan suurlähetystössä työskennellyt Hautala kertoo, että hänellä on maassa edelleen ystäviä, joiden kanssa pitää yhteyttä. ”Olen jo 26 vuoden ajan seurannut Ukrainan menoa”, toteaa Hautala, joka oppi Kiovan komennuksellaan myös ukrainan kielen.
Venäjän aggression lisäksi myös Aasia ja Lähi-Itä vetävät uradiplomaatin mietteliääksi: millaisia peliliikkeitä esimerkiksi Kiina suunnittelee parasta aikaa?
”Sitten meillä on vielä tilanne, jossa teknologiat kehittyvät nopeasti – mutta on vaikea sanoa, mihin se johtaa.”
Näköalapaikasta toiseen
Mikko Hautala on tähän maailmanaikaan harvinainen asiantuntija, koska USA:n ja Ukrainan lisäksi hän tuntee myös Venäjän: Hautala oli suurlähettiläänä Moskovassa 2016-2020.
Miten Suomen sitten pitää toimia, kun geopoliittiset mannerlaatat ryskäävät toisiaan vasten? – Hautalan mukaan jokaisessa kansainvälisen valtapolitiikan skenaariossa, jossa ikään kuin jaetaan kortteja uudestaan, on myös mahdollisuuksia rohkeille ja oikea-aikaisille toimijoille.
”Pienen maan on vaikea muuttaa asioita silloin, kun tilanne on hyvin vakiintunut. Murroskohta voi tuoda tilaisuuden tehdä uusia avauksia”, pohtii Hautala.
Suomella on sammakkorefleksit?
Amerikkalaiset puhuvat ”meet the moment” -kyvystä ja Hautalan mukaan Suomella kyllä löytyy taitoa vastata nopeisiin muutoksiin. Suurlähettiläs huomauttaa, että hitaassa hivutuksessa Suomi sen sijaan saattaa käyttäytyä kuin kattilan sammakko, joka ei ymmärrä hypätä kiehumispistettä hitaasti lähestyvästä vedestä pois.
”Suomi sen sijaan pomppaa, jos vesi polttaa heti”, Hautala toteaa.
Suomi teki viileäänfiksuja peliliikkeitä esimerkiksi Neuvostoliiton hajotessa – ja ennen kaikkea liittyessään Natoon, kun Venäjän muodostama uhka kävi arvaamattomaksi. Asemapaikaltaan Washington DC:stä käsin Hautala näki koko prosessin sisäpiiriläisen näkövinkkelistä.
”Natoon liittymisprosessi oli Suomen ulkopoliittisessa linjassa iso käänne, joka piti pohjustaa hyvin, tai se ei olisi onnistunut.”
Miten temppu tehtiin
Jäsenhakemuksen jättämiselle vankan sokkelin loi kansallisen puolustuskyvyn säntillinen ylläpito ja kehitys – ja sen Nato-yhteensopivaksi muokkaaminen.
Sokkelin päälle saatiin tiiliä ja laastia, jahka kansalaismielipide kääntyi Naton puolelle helmi-maaliskuussa 2022. ”Ilman kansallista yhtenäisyyttä ei olisi varmaan löytynyt mitään tapaa liittyä Natoon. Tarvittiin vahva enemmistö hankkeen taakse”, Hautala arvioi.
Nato-jäsenyys on iso asia suomalaisille ja ruotsalaisille, mutta ei asia rapakon takanakaan ole mikään alaviite saati asteriski. Väistyvä presidentti Joe Biden on toistuvasti nostanut Suomen ja Ruotsin jäsenyydet kautensa ykkössaavutusten joukkoon.
”Kyllä se oli Natolle iso saavutus, jonka seurauksena Naton maantiede muuttui ja pohjola yhdistyi”, summaa Hautala.
USA-suhteessa on jatkuvuutta
Entä mitä tapahtuu Bidenin jälkeen? – Hautala on tavannut sekä Kamala Harrisin että Donald Trumpin, joten tulevan presidentin hän jo tuntee. Suurlähettiläs myös herätti huomiota lausunnollaan, jonka mukaan Suomen ja USA:n suhde tuskin muuttuu radikaalisti, valittiin presidentiksi sitten kumpi tahansa.
Hautala on edelleen samaa mieltä – useammastakin syystä. ”Ensinnäkin sekä demokraatit että republikaanit ovat aika lailla samaa mieltä ulkopolitiikan suurista linjoista. Toisekseen, vaikka joku haluaisikin tehdä linjaan muutoksia, se ei ole nykyjärjestelmän puitteissa helppoa.”
Kolmantena suurlähettiläs nostaa pakasta kaupallisen kortin. ”Suomella ja Yhdysvalloilla on hyvää yhteistyötä kansainvälisen kaupan ja teknologian saralla, eikä sitä halua kukaan vaarantaa.” Yhdysvallat nousi Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi viime vuonna.
Opit jakoon Kouvolassa
Kouvolan turvallisuuskonferenssissa Hautala tulee avaamaan globaaleja näkökulmia turvalliseen tulevaisuuteen. Suurlähettilään lisäksi omia perspektiivejään aiheeseen raottavat Brysselin vihreä eminenssi Heidi Hautala ja Turun piispa Mari Leppänen. Mikko Hautala – tapahtuman ensikertalainen – odottaa konferenssipäivää mielenkiinnolla.
”Minusta on erityisen hienoa, että turvallisuustapahtuma on maakunnassa. Paikalliset ja alueelliset näkökulmat ovat todella tärkeitä.”
Kuva: Utin jääkärirykmentti