Turvallisuuskonferenssin Onko turvallista tulevaisuutta? -pääteemaa käsiteltiin neljän eri näkökulman kautta teemakeskusteluissa: kokonaisturvallisuus, turvallisuusteknologia, tekoäly sekä Suomen huoltovarmuus.
Kouvolan kaupungintalon pääsalissa pidettiin odotettu If you want peace, prepare for war – keskustelu, jossa eurooppalainen asetuotanto nostettiin tikunnokkaan. Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko alusti tärkeästä aiheesta: pystyvätkö eurooppalaiset pysymään Venäjän tahdissa varusteluissaan?
”Euroopassa ei ole tällä hetkellä tarpeeksi volyymia tuottaa kalustoa ja valmistetut asejärjestelmät ovat liian fragmentoituneita”, totesi Rautalinko ja peräänkuulutti integraatiota ja standardointia.
Haasteeseen on kuitenkin herätty. Eri maissa hamutaan nyt yhteisiä nuotteja, sen sijaan että jokainen puuhastelisi omiaan. Joka tapauksessa puolustusteknologia elää nyt kukoistuskauttaan:
”Puolustusteollisuus tulee olemaan yksi kahdesta tai kolmesta kovimmasta kasvusektorista vuosikymmenien ajan”, uskoo Rautalinko. Suomen tilanne vaikuttaa vahvalta: toimialalla on noin 180 yritystä ja se työllistää 10 000 henkilöä.
Milloin iskee sotaväsymys?
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra totesi omassa puheenvuorossaan, että Venäjä ja Kiina muodostavat globaaleilla toimillaan pitkäaikaisia ongelmakimppuja, joihin on pakko reagoida.
Kopra ei myöskään usko Venäjän sotaretken katkeavan materiaalipulaan, koska viime aikoina maa on tuottanut kalustoa enemmän kuin käyttänyt. Toisaalta Eurooppakin on nyt valmiimpi laittamaan kovan kovaa vastaan: ”Komission aloitteesta tuotantoa integroidaan paremmin ja volyymiä lisätään. Sotaväsymystä ei ole näkyvissä”, Kopra summasi.
Rauhantahtoinen Venäjä on utopiaa
Teemakeskustelujen kenties odotetun puhuja oli kenraali (evp) Sir Richard Shirreff, Naton Euroopan-joukkojen aiempi varakomentaja. Hänen mukaansa Venäjällä on imperiumin rakentaminen jo DNA:ssaan, eikä maa tule hevillä muuttumaan, vaikka Putinista päästäisiinkin eroon. ”Meidän tulee tunnistaa, että olemme sodassa, eikä paluuta entiseen ole.”
Kenraalin mukaan Venäjä on pysäytettävä Ukrainassa, tai ennen pitkää maan ruokalistalla ovat Baltian maat, Suomi ja Puola. ”Venäjällä on matematiikka puolellaan”, Shirreff totesi, viitaten maan mittaviin energia- ja materiaaliresursseihin.
Shirreffin mukaan valonpilkahduksiakin löytyy. Näistä yksi on ehdottomasti Suomen liittyminen Natoon. ”Suomen resilienssi on parempi kuin minkään muun maan”, hän hehkutti.
Lisäksi suomalaisten vahvuuksia ovat oikeanlainen mindset ja valmiustaso. ”Esimerkiksi suomalaiset varusmiehet ovat huippuluokkaa, ammustuotanto on kestävällä pohjalla ja harjoitusmaastoja riittää Natonkin tarpeisiin.”
If you want peace, prepare for war – European capability in defence production (ENG)
Katso teemakeskustelun verkkotallenne (kohdassa 1.47 – 2.59)
Miten huoltovarmuus tehdään?
Teemakeskustelussa Kriisiaikojen opit rakennettiin tiekarttaa kohti huoltovarmaa Suomea. Yksikönjohtaja Jarna Hartikainen Huoltovarmuuskeskuksesta totesi, että Suomella on huoltovarmuuden suhteen hyvä pohja olemassa. ”Strategiset painopisteet Suomessa ovat energiahuoltovarmuus, logistiikka ja digitaalinen turvallisuus”, hän listasi ja huomautti, että näihin panostamalla kokonaisturvallisuus paranee huomattavasti.
Turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius Elisasta totesi, että ”suomalainen turvallisuusmalli” tunnetaan maailmalla ja sitä pidetään esikuvana. ”Suomalainen malli rakentuu luottamukselle”, hän tiivisti.
Insinöörieversti Jaakko Jurvelin pääesikunnasta totesi, että kriisisuunnitelmien tekeminen sinällään ei vielä riitä, vaan myös toimeenpanoon pitää panostaa. ”Ei meillä välttämättä ole riittävän hyvää toimeenpanoa siihen nähden, että toimintaympäristö on muuttunut.”
Kriisiaikojen opit – miten rakennetaan huoltovarma Suomi?
Katso teemakeskustelun verkkotallenne
Sotaa ruudun täydeltä
Muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastasi omalta osaltaan konsulttiyhtiö Accenturen demoesitys, jossa perehdyttiin yhteiseen synteettiseen ympäristöön (Common Synthetic Environment). Vaikuttavassa War room -simulaatiossa pyöri kuvitteellinen kriisiskenaario, jossa kireä geopoliittinen tilanne eskaloituu sodaksi Pohjois-Suomessa ja sen lähialueilla.
Timo Levo Accenturesta kertoi, että simulaatioita on toki tehty jo vuosikymmeniä, mutta vasta viime aikoina niissä on pystytty viemään eri datapisteiden integrointi uudelle tasolle, esimerkiksi tekoälyä käyttämällä. ”Nyt voidaan vetää kustannustehokkaasti läpi sellaisia simulaatioita, joihin esimerkiksi osallistuu monta eri puolustushaaraa”, kuvailee Levo.
Valheita vastaan!
Päivän neljäs teemakeskustelu oli The fight over peoples´minds – How to build resilience in the age of disinformation. Toiminnanjohtaja Minna Nenonen Reserviläisliitosta alusti aiheesta, että informaatiovaikuttaminen on kasvussa ja kansalaisten on oltava entistä valppaampia sen suhteen.
Kyberturvallisuuskeskuksen viestintäpäällikkö Jussi Toivanen Traficomista totesi, että Suomea pidetään maailmalla varsin resilienttinä disinformaation eri muodoille. Turhaan itsetyytyväisyyteen ei silti ole varaa: ”Kyse on jatkuvasta kamppailusta ihmisten mielistä. Toiminta muuttuu entistä kierommaksi, vaikuttavammaksi ja henkilökohtaisemmaksi.”
Ennakointijohtaja Veera Heinonen Sitrasta huomautti, että journalismin täytyy uudistua samalla, kun toimintaympäristö muuttuu. ”Disinformaatiota ei torjuta niinkään teknologialla kuin teoilla”, Heinonen totesi, viitaten median vastuuseen ampua alas esimerkiksi Donald Trumpin villit väitteet.
Informaatiovaikuttamisen asiantuntija Jukka Niva Yle News Labista totesi, että tekoälyn luomat kuvat ja muu sisältö on jo niin korkealla tasolla, että ne voivat hämätä ammattilaisenkin.
Iso muutos on myös se, että sosiaalisen median todellisuus on tullut uutisen ja siitä raportoinnin väliin. ”Mielipiteen muodostus tapahtuu sekunneissa tapahtuman jälkeen omissa kuplissa.”
The fight over peoples´minds – How to build resilience in the age of disinformation (ENG)
Katso teemakeskustelun verkkotallenne