Prikaatikenraali Jyri Raitasalon harteilla on iso osa suomalaista maanpuolustusta. Raitasalo on toiminut Suomen suurimman joukko-osaston, Karjalan prikaatin, komentajana nyt puolentoista vuoden ajan.
”Alue ja tehtävä ovat erinomaiset”, Raitasalo toteaa.
Erityisen vaikutuksen Raitasaloon on tehnyt varusmiesaines. Komentaja kertoo tapaavansa kymmenittäin varusmiehiä joka viikko ja katsoo, että nykyajan nuorilla on hyvin monipuolisia valmiuksia armeijaan tullessa.
”Meidän varusmiehet ovat todella huippuluokan porukkaa”, hän kehaisee. Varusmiehiä tulee Valkealassa sijaitsevaan Vekarajärven varuskuntaan kahdessa, noin 2 000 asevelvollisen saapumiserässä, vuosittain.
Mitä Ukrainasta voi oppia?
Fiksuja ja mukautumiskykyisiä varusmiehiä tarvitaan, koska myös sodankäynti itse on murroksessa. Kyberiskut, disinformaatio, droonit, hybridivaikuttaminen…miten nämä konfliktinhallinnan uudet trendit näkyvät koulutuksessa? – Raitasalo toteaa, että Ukrainan sotaa seurataan Vekaranjärven varuskunnassa tarkkaan – ja sen opetuksia integroidaan koulutukseen.
”Esimerkiksi sellaiset asiat kuin naamiointi, joukkojen hajauttaminen ja linnoittaminen ovat palanneet prioriteeteiksi Ukrainan sodan myötä.”
Komentaja myöntää, että palvelusajan ollessa sangen rajallinen (miehistöllä lyhimmillään viisi ja puoli kuukautta), täytyy miettiä tarkasti, mihin asioihin koulutuksessa keskitytään. Nollasta ei silti tarvitse aloittaa minkään teeman kanssa:
”Erilaisia vaikuttamisen keinoja – joista nyt puhutaan hybridisodankäyntinä – on aina käytetty konflikteissa”, huomauttaa Raitasalo, joka on myös strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Samoista nuoteista
Samoin eri viranomaisten välinen yhteistyö on ollut hyvin saumatonta Suomessa jo pitkään. ”Me jaamme tilannetietoa muiden kanssa ja tarjoamme apua, kun sitä pyydetään”, komentaja linjaa.
Tuore Nato-jäsenyys ja puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa näkyvät luonnollisesti myös Vekarajärvellä. Karjalan prikaatilla on oma ”nimikko-osasto” USA:ssa – Virginia National Guard eli Virginian osavaltion kansalliskaarti – jonka kanssa tehdään yhteistyötä ja esimerkiksi joukkojen vaihtoa.
”Meillä oli Vekaralla pataljoonan vahvuinen amerikkalaisosasto vieraana kesällä 2023, jolloin pääsimme harjoittelemaan rinta rinnan”, kertoo Raitasalo. Myös esimerkiksi brittien Tornado-koneet ovat käyneet pöllyyttämässä harjoitusmaastoja pommeillaan.
DCA-sopimuksen osalta Raitasalo toteaa, että sen konkreettisista sovelluksista neuvotellaan edelleen. ”Se on selvää, että DCA on positiivinen lisä jo ennestään erittäin hyvään yhteistyöhön”, hän toteaa.
Älä unohda sokkelia!
Viime vuosikymmenten turvallisuuspainotuksista Suomessa ja Euroopassa Raitasalolla on selvä näkemys. Komentaja pitää hyvin tärkeänä sitä, että Suomi ei lähtenyt alasajamaan puolustuskykyään 2000-luvun alussa, vaikka pääosa Euroopan maista niin tekikin. Tuolloin Euroopassa kehitettiin uuden ajan doktriineja, jotka keskittyivät esimerkiksi kriisinhallintaan, terrorismin torjuntaan ja vastakumoukselliseen sodankäyntiin – ja perinteinen puolustuskyky sai ruostua rauhassa.
Kun puolustuksen peruspalikat ovat iskussa – Euroopan kenties parhaasta tykistöstä tuoreeseen hävittäjähankintaan – ei Suomesta voida puhua minään helppona kohteena kenellekään.
”Tämä on se ennaltaehkäisevä puoli, jonka merkitys on erittäin suuri.”
Turvallisuuskonferenssi kruunaa syksyn
Vaikuttaa selvältä, että Raitasalo on viihtynyt Suomen suurimmassa varuskuntakaupungissa – ja syksyn ilmeinen kokokohta on tietenkin Kouvolan turvallisuuskonferenssi. Raitasalo on ollut mukana tapahtumassa sekä puhujana että riviosallistujana ja aina poistunut seminaarista uusien ajatusten kanssa.
”Joka vuosi on ollut tarjolla erittäin hyvä ja jäntevä kokonaisuus”, hän pohtii ja lisää, että turvallisuustapahtuma nostaa koko Kaakonkulmaa. ”Turvallisuuskonferenssi profiloi meitä alueena, jossa turvallisuus otetaan vakavasti.”
”Jälkeenpäin on helppo nähdä, että meillä valtionjohto oli hyvin ajassa kiinni. Meidän puolustuskykymme on hyvä ja meillä on oikeat työkalut sen ylläpitämiseen”, toteaa pitkälti samoista teemoista vuonna 2005 väitellyt Raitasalo.
Raitasalon mukaan konferenssi on myös onnistunut vakiinnuttamaan asemansa alan varteenotettavana tapahtumana erittäin nopeasti. Nyt viidettä kertaa järjestettävä konferenssi merkitään turvallisuusväen kalentereihin hyvissä ajoin – ja kaikki tietävät, että Kouvolassa on luvassa mielenkiintoisia keskusteluja ajankohtaista teemoista.
”Konferenssin järjestäjät ovat aina tehneet hyvää työtä aiheiden ja puhujien suhteen – ja tilaisuuden striimaaminen on myös ollut toimiva ratkaisu.”
Prikaatikenraali Jyri Raitasalo toimii Karjalan prikaatin komentajana. Hän on strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.
